14.4.05

Jos metsään haluat mennä nyt

Sovelsinpa Steven Dutchin ajatusta Schröderingin kissasta. Jokainen liene kuullut kysymyksen: "Jos puu kaatuu metsässä, ja kukaan ei ole kuulemassa, kuuluuko siitä ääni?" Äänihän on ilmanpaineen vaihtelua, jonka ihmisaivot tulkitsevat ääneksi. Naapuripuiden oksat varmasti havaitsevat tämän nopean muutoksen, ja heilahtavat ilmavirtauksen vaikutuksesta. Tietyllä tavalla ne siis havaitsevat "äänen". Meille ihmisille tästä havaitsemisesta ei kuitenkaan jää mitään todisteita, emmekä tiedä sen paremmin, lähtikö puun kaatumisesta ääntä. Mutta ympäristöämme tutkimalla voimme oppia, että asiat tapahtuvat samalla tavalla riippumatta siitä, olemmeko havaitsemassa tai emme - riippumatta siitä, mikä ne havaitsee. Paleontologit ovat saaneet selville, että dinosauruksilla oli kuuloaisti. Tästä voimme päätella, että maailma oli täynnä ääntä, vaikka emme olleetkaan paikalla.

Growabrainin kautta löysiin loistavan sarjakuvan, Stivers cartoonsin (sic). Sarja ei päivity kovin usein, mutta se on ilmestynyt jo vuodesta 2002, joten arkistoista riittää luettavaa.

1 Comments:

Blogger JRepo said...

Minä en tahlo mehtään !

Näinhän se homma etenee. Tieteen kautta tavoitteeseen. Ollos tervehditty hyvä tiede veli. Ei maailmaa valloiteta typeryydellä tai uskonnolla. Se valloitetaan informaatiolla ja laadulla. Se valloitetaan konsulttipuheille joita olen saanut kuunnella kaksi päivää aarrgghhhhhhh....

DIE YOU MOTHERFUCKING CONSULTANTKQJSEIJTROIEQWJTOIJW=)(/#=%(/(W/F

Anteeksi. Niin, hyvää pohdiskelua. Dinotkin siis kuulivat sen puun.

15/4/05 14:58  

Post a Comment

<< Home